Jakutianlaikan rotumääritelmä

RKF Standard N°/10.05.2005 RUS
 JAKUTIANLAIKA
(Якутская Лайка)

Jakutianlaikan rotumääritelmä

Alkuperämaa: Venäjä

Alkuperäisen rotumääritelmän julkaisupäivä: 10.05.2005

FCI luokitus: Ryhmä 5; pystykorvat ja alkukantaiset koirat. Alaryhmä 1; pohjoiset rekikoirat. käyttökoetulosta ei vaadita.

Käyttötarkoitus: Rekikoira ja metsästyskoira.

Yleisvaikutelma: Jakutianlaika on voimakas, vahvaluustoinen, hyvin kehittyneillä lihaksilla varustettu, keskikokoinen ja kompakti koira. Se on kompakti ja kohtalaisen korkea raajainen, ja sillä on paksu nahka, jonka ei tulisi olla koskaan löysä. Turkki on hyvin kehittynyt, ja sen pitää kestää työskentelyä ja elämistä arktisissa olosuhteissa. Sukupuolileima on hyvin edustettuna; urokset ovat kookkaampia ja massiivisempia kuin naaraat.

Lyhyt historiaosuus: Jakutianlaika —  muinainen alkukantainen koirarotu, alkuperäiskansan kasvattamia Pohjois-Idässä niin sanotuilla <<koirajoilla>>.Eri aikoina monet tutkimusmatkailijat  (A. F. Middendorf, V. L.Seroshevsky, L. P. Sabaneev, N.V. Slyunin, P.K. Maak, The PrinceA. A. Shirinsky-Dhikhmatov, V.I. Jokhelson, E. V. Pfizenmeier, E. G.Orlov, M. Dmitrieva-Sulimova, E. I. Shereshevsky, A. G. Chikachevja muut) kutsuivat jakutianlaikoja eri nimillä (alazeevskaya, anyuiskaya, arcticheskaya, verkhoyanskaya, kolymo – indigirskaya, omolonskaya, omsukchanskaya, okhotskaya, polarnaya, susmanskaya, severo-vostochnaya rekikoira, tungusskaya, chuvychanskaya, evenskaya, yakutskaya, jne.)
Jo vuodesta 1635 lähtien kasakkien vetoomuksissa on mainittu koirista  jotka asuvat <<koirajokien>> varrella.
Vuonna 1692 Amsterdamissa hollantilainen tiedemies-matkailija, maantieteilijä ja etnografi Nicolaas Cornellisson Witsen julkaisi kirjan «Pohjois- ja Itä-Tartary». Tässä kirjassa oli piirustuksia «jatialaisten liikkumistavoista talvella» näistä piirustuksista käy ilmi, miten koiria on pystytty käyttämään kuorman vetäjinä. Nämä ovat ensimmäisiä kuvia jakutian koirista. Samoin näissä piirustuksissa näkyy koiran vetämä hiihtäjä sekä toinen talviurheilulaji, purjelautailu. Nämä ovat aikaisimpia kuvia koirahiihdosta ja purjelautailusta.
Vuonna 1730 Vitus Ionassen Bering aloitti laajennetun toisen Kamtšatkan niemimaan tutkimusmatkan. Tämän tutkimusmatkan aikana käytettiin aktiivisesti Polaarisen-Jakutian koiria. Nämä oli ensimmäisiä maantieteellisiä tutkimusmatkoja joissa käytettiin koiria.
Ivan Pavloskonin kirjassa << Venäjän keisarikunnan maantieto >>, vuonna 1843 sanotaan että: << koiria (Jakutianlaikat) käytettiin postin kuljetukseen (historiallinen postipalvelu Venäjällä)“. Vuonna 1839 Jakutian alueella talven aikana postikuorman kuljetukseen Jakutiasta Okhotskiin ja eteenpäin Kamtšatkaan käytettiin 20:tä rekeä. Yleensä reen eteen valjastettiin 10 koiraa pareittain pitkään vetoliinaan, 11. oli johtajakoira. Näin vietiin 25-35 puun kuormia (vanha venäläinen painomitta, kiloissa n. 400-580) päivässä. Matkaa oli 80 virstaa (vanha venäläinen matkan yksikkö, kilometreissä n. 85). Kevyellä kuormalla samat koirat vetivät päivän aikana 140 virstaa (n. 152 kilometriä).
Vuonna 1850 professori Ivan Yakovlevits Gorlov kuvaili kirjassaan perinteisiä tapoja pitää ja käyttää jakutianlaikoja << taloudellisen ylläpidon yhteenvetoa, Venäjän keisarikunnan tilastoa vuodelta 1849 >>
<< Jakutialaiset käyttävät liikkumista ja kuorman siirtämistä varten koiria. Koirat viihtyvät ympärivuotisesti ulkona; kesällä kaivavat itselleen kuoppia hakeutuessaan viileään paikkaan, tai makaavat vedessä päästääkseen eroon hyttysistä. Talvella turvautuvat lumen alle ja kierähtävät syviin lumikuoppiin, suojaten naamansa tuuhealla hännällä>>
Jakutianlaikojen monipuolinen käyttö kaikessa arkipäiväisessä elämässä vuosisatojen ajan, alkaen metsästyksestä, vahtimisesta, asumisesta, paimennuksesta ja lopulta vetotarkoituksista, erottaa ne ehdottomasti kaikista muista << käyttötarkoituksen omaavista >> maailman roduista.

 

Tärkeitä mittasuhteita: Rungon pituus olkapäiltä, olkanivelistä istuinluuhun kärkeen, on 10-15% säkäkorkeutta pidempi.

Pään pituus on vähän alle 40% säkäkorkeudesta.

Kuonon pituus on 38-40% pään pituudesta.

Eturaajojen pituus on 52-54% säkäkorkeudesta.

Käyttäytyminen/Luonne: Jakutianlaika on rohkea, ketterä, kontaktin haluinen, ystävällinen, sosiaalinen ja temperamenttinen koira.

 

Pää: Muodoltaan kohtalaisen terävä, kiilamainen. Pään koko on sopiva suhteessa koiran rungon kokoon.

Kallo-osa:

    Ilme: Tarkkaavainen, valpas, mutta ystävällinen.

    Poskipäät: Kohtalaisen erottuvat.

    Kallo: Kohtalaisen leveä, hieman pyöreä ja tarpeeksi korkea otsapenger.

    Otsapenger: Siirtymä päälaesta kuonoon selvästi erotettavissa. Selvästi erottuva suora kuonoselkä  otsapenkereestä.

   Kirsu: Suurehko, leveillä sieraimilla. Väriltään joko musta tai ruskea.

   Kuono: Hyvin täyteläinen silmien alta ja kiilamainen. Kapenee vähitellen kuonon kärkeä kohti.

   Huulet: Kuivat ja tiiviit, selvä pigmentti.

Purenta: Hampaat ovat suuret ja valkoiset. Ihannetilanteessa kaikki paikoillaan (42 hammasta kaavan mukaan). Purenta on saksi -tai tasapurenta. On hyväksyttävää, että kolme vuotta täyttäneellä koiralla voi esiintyä tiukkaa alapurentaa.

Silmät: Suorat ja leveät, mutta eivät syvälle asettuneet. Mantelinmuotoiset.

Silmien väri voi olla tummanruskea, sininen, tai ne voivat olla keskenään eriväriset (toinen silmä ruskea, toinen sininen). Myös ruskeassa värikalvossa voi esiintyä sinisen eri pigmettejä.

Silmäluomet eivät ole koskaan tiukat tai kuivat. Pigmentti sama kuin kirussa.  Pigmentittömät silmäluomet ovat sallittuja valkoisen värityksen kanssa.

Korvat: kolmion muotoiset ja asettuneet korkealle. Tyvestä leveät, paksut, pystyt tai puolipystyt. Korvat ovat lyhyen, paksun karvan peitossa. Liikkeessä korvat ovat asettuneett taaksepäin kallon myötäisesti.

Kaula: Riittävän pitkä, lihaksikas, ja kohtuullisesti kaareutunut.

Runko: vahva, lihaksikas. Kaareutuvat kylkiluut.

Ylälinja: suora ja voimakas, hieman kalteva koko matkalta kohtuullisesti erottuvasta säestä hännän tyveen saakka.

Alalinja ja vatsa: Voimakas ja lihaksikas.

Selkä: Vahva, leveä ja lihaksikas.

Lanne: Lyhyt, leveä, lihaksikas.

   Lantio: Leveä, lihaksikas, pitkä, pyöristynyt ja lähes vaakasuora.

Rintakehä: Suora, melko pitkä ja kohtalaisen syvä. Edestäpäin poikkileikkaus on pyöreähkö ja soikea.

Häntä: Kiinnittynyt ylös, kiertyneenä selän päälle puolikaarelle. Häntä on kauttaaltaan paksun ja tuuhean karvan peitossa.

 

Raajat: Vahvat, lihaksikkaat, suorat, ja asettuneet rinnakkain. Kintereiden kulmaukset ovat hyvin erotettavissa.

   Eturaajat: Suorat, parilliset, yhdensuuntaiset ja vahvat. Hyvin kehittynyt lihaksisto.

   Lavat: Hieman viistot ja keskipitkät.

   Olkavarret: Lihaksikkaat, asettuneina hieman viistoon ja ovat kohtalaisen pitkät.

   Kyynärpäät: Tiiviisti rungon myötäiset ja suuntautuneet taaksepäin.

   Ranteet(välikämmenet): Lyhyet, vahvat ja asettuneet lähes vaakatasoon

   Takaraajat: Lujat ja vahvaluustoiset sekä erittäin kehittyneet lihakset. Takaapäin katsottuna ne ovat suorassa ja rinnakkain.

   Reidet: Leveät, voimakkaat ja lihaksikkaat.

   Polvet: Hyvin kehittyneet ja erottuvat.

   Kintereet: Voimakkaasti pystysuorat, hyvä kinnerkulma.

   Taka-ja etukäpälät: soikean malliset ja kiinteät. Lujat anturat, päkiöiden välit ovat tiheäkarvaiset. Paksu karva varpaiden välissä. Takakäpälät ovat aavistuksen suuremmat kuin etukäpälät.

Liikkeet: Liike on nopeaa ja elastista. Koira liikkuu sulavasti ja vaivattomasti. Luonteenomaista on reipas ravi ja laukka.

 

Karvapeite: Paksua, tiheää, kiiltävää, suoraa, keskipitkää ja karkean tuntuista. Erittäin hyvin kehittynyt tiheä pohjavilla.Erityisesti uroksilla on pidempää karvaa kaulan alueella (kaulaan muodostuu kaulus), ja sekä taka- että eturaajoissa on pidempää karvaa niiden takapuolilla. Samoin hännässä karva on runsaampaa ja pidempää. Karvapeite on lyhyempää päässä ja raajojen etupuolilla.

Väri: Kaikki värit sallittuja, mustavalkoisesta aina puhtaan valkoiseen.  Värisekoitukset (kaksi tai kolme eri väriä) yleisiä.

Koko/Paino: säkäkorkeus:

urokset – säkäkorkeus 55-59 cm, ihanteellinen säkäkorkeus on 56 cm.

nartut – säkäkorkeus 53-57 cm, ihanteellinen säkäkorkeus on 55 cm.

paino:

urokset – paino

nartut – paino

Paino on suhteessa korkeuteen. Yllämainitut mitat ovat korkeuden ja painon ylä -ja alarajat, eikä kumpaakaan pidä asettaa etusijalle.

 

Virheet:

Poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi ja niiden vakavuus on suhteessa virheiden vaikutukseen koiran terveydelle ja koiran kyvylle toimia sen rodun mukaisessa käyttötarkoituksessa.

Vakavat virheet:

• Voimakas poikkeavuus verrattaessa rotumääritelmään;
• lyhytraajaisuus
• neliömäinen rakenne
• pieni, litteä, tynnyrimäinen rintakehä
• huonosti tasapainottunut, hidas, voimaton liike
• aaltoileva, pehmeä, liian lyhyt karvapeite, sekä huonosti kehittynyt alusvilla.

Hylkäävät virheet:

• agressiivinen tai selvästi liian arka
• rakenne poikkeavan epäsuhtainen;
• uros liian narttumainen
• yläpurenta tai rikkonainen alapurenta, vino leuka
• kirsusta, silmäluomista tai huulista puuttuu kokonaan pigmentti
• yksivärisyys, muu kuin valkoinen
• lyhyt, sileä turkki
• kaikki rotumääritelmän vastainen käyttäytyminen tai rotumääritelmän vastaiset poikkeamat, jotka vaikuttavat koiran terveyteen ja koiran kykyyn työskennellä sen rodunomaisessa tehtävässä.

 

Huomioitavaa: uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespusseihin.